Näe ja koe! Ilmaisia seikkailuja koko perheelle! | Myrkky-Mikon mestaus Teilinummella
Näe ja koe.fi - Salolainen seikkailusivusto, näe ja koe ilmaista jännää Salon alueella ja lähimailla
Salo, Turku, Lieto, Kaarina, matkailu, retkeily, vapaa-aika, harrastukset, ulkoilu, matkailusivusto, retkeilusivusto, ulkoilusivusto, tekemistä, näe ja koe, näejakoe.fi, näejakoe, näe ja koe.fi, Salon luonto, Salon ulkoilu, Salon nähtävyydet, nähtävää Salossa, nähtävyydet, historiaa, muinaisjäännökset, linnanrauniot, uimapaikat, grillauspaikat, Varsinais-Suomi, Etelä-Suomi, Raasepori, Koski tl, Marttila, luolat, kalliot, joet, järvet, luontopolut, Lohja, kaivokset, kaivos, kiipeily, näköala,
2278
post-template-default,single,single-post,postid-2278,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,vertical_menu_enabled,qode_grid_1200,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-9.4,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive
 

Myrkky-Mikon mestaus Teilinummella

Myrkky-Mikon mestaus Teilinummella

Kiikalassa sijaitsevalla Teilinummella on nimensä mukaisesti teilattu ja mestattu ihmisiä.

Muuan Myrkky-Mikko, joka myrkytti kolme ihmistä, teilattiin ja mestattiin kyseisellä nummella. Siihen aikaan teilaaminen tarkoitti sitä, että henkilön jäsenet murskattiin kärrynpyörän näköisellä teilipyörällä, jonka jälkeen pyörä nostettiin paalun nokkaan ja ruumis jätettiin haaskalinnuille.

Alunperin rikolliset teilattiin elävältä, mutta vähitellen teilaaminen muuttui mestauksen häpeälliseksi lisärangaistukseksi, jossa rikollinen yleensä ensin menetti oikean kätensä, sitten päänsä ja kolmeen osaan jaettu ruumis asetettiin kolmen teilipyörän päälle varoitukseksi muille.

Kiikalan Myrkky-Mikko pilkottiin myös ensin kolmeen osaan ja sitten teilattiin.

Salon seudulla teloitukset hoiti Turun pyöveli. 1700 luvulla ammattiteloittajan palkka oli 36 hopeataalaria ja muina tuloina matkarahat, toimituspalkkiot, päivärahat ym.

Pyövelille kuului myös muitakin tehtäviä, kuten julkiset piiskaamiset, irrallaan kulkevien sikojen kiinniottaminen, eläinten raatojen korjaaminen kaduilta, itsemurhantekijöiden hautaaminen, jätehuollon valvonta ja pyykinpesusta annetujen määräysten noudattamisen valvonta.

Pyövelin pelättyyn ja halveksittuun virkaan oli vaikeaa palkata väkeä. Joskus pyövelin virka periytyi, kuten Turun, Tallinnan ja Viipurin pyövelien virkoja hoisi 1700 luvulla saman suvun (Geidel, Keijdell, Keikeli) miehet.

Pohjanmaalla esiintyi 1700- ja 1800 luvulla kaksikin pyövelisukua ja Ruotsista tunnetaan Meijerien ja Skarbergien mestaajaklaanit.

Merstarmannin oli ensin annettava mestarinnäyte. Turussa pyöveli Heikki Pertunpoika avusti mestausta pitelemällä tukasta taposta tuomittua ja naulasi tämän käden kaakinpuuhun, jonka jälkeen auttoi pyöveliä vetämään varkaan korkealle hirsipuuhun.

Aikaisemmin rikollinen saattoi välttää tuomionsa ryhtymällä pyöveliksi, mutta 1600- ja 1700 lukujen taitteessa tapahtui käänne ja rikoksista tuomittuja ei enää hyväksytty virkaan.

Vielä 1800 luvulla teloitukset olivat aivan normaaleja ja julkisia tapahtumia, kuten Kiikalassa vuonna 1805, kun kansa kerääntyi katsomaan Myrkky-Mikon teloitusta.

Kun Myrkky-Mikon kaula katkesi “munt ihmist pyärtys ja puistaki putos ales pal ihmissi”. Mestauksen jälkeen pyövelillä oli tapana esitellä katkaistua päätä yleisölle ja kysyä onnistuiko teloitus. Onnistuneen suorituksen rajana pidettiin kolmea iskua, mutta pyövelille oli kunnia asia jos sai pään irti yhdellä.

Teilinummen tapahtumat muistettiin pitkään, vielä vuonna 1920 sanottiin “kauva sitä Teilinumme peljätti, jos joutus siit yäl taik pimjäs ohitte menemä”.

teiliypörät

 

Lähde: http://www.lehtiluukku.fi/lue/salon-seudun-sanomat-07.07.2002/55242.html

Sijainti: Vanhatie 357, Salo

No Comments

Vastaa